Paloasemien korjausvelka kuriin – vuokramalli kuntien avuksi

Rakennetun omaisuuden tilasta kertovan Roti-raportin mukaan kuntien palvelurakennuskannan korjausvaje on 9 miljardia euroa ja nykyiset laatuvaatimukset huomioiden 16,5 miljardia euroa. Paloasemaverkosto on tämän kokonaisuuden osa. Moni Suomen kunnista on jo investoinut paloasemien uudistamiseen, mutta käytössä on yhä paljon 1960–80-luvulla rakennettuja asemia. Ne ovat nyt peruskorjauksen tarpeessa tai teknisen käyttöikänsä päässä.

Kuntien investointiohjelmat ovat täynnä, ja kohteiden määrä kasvaa suhteessa varoihin. Kunnat joutuvat valitsemaan, miten ne kohdistavat ja jaksottavat investointejaan. Etenkin kasvukeskuksissa tilanne on haastava: jo hankkeiden resursointi rajoittaa sitä, mitä kaikkea ehditään tehdä. Kunnat tarvitsevat uusia toimintamalleja ja vastuullisia yhteistyökumppaneita tuekseen korjausvelan ratkaisemiseen.

Vuokramalli helpottaa investointipaineita

Yhteiskuntakiinteistöjen vuokramalli tarjoaa kunnille vaihtoehdon omien investointien rinnalle. Mallissa kunta myy omistamansa kiinteistön yksityiselle toimijalle tai tilaa tältä uudisrakennuksen ja jää siihen itse vuokralle. Yhteistyökumppani huolehtii rakentamisesta ja rahoituksesta sekä toimii vuokranantajana.

”Vuokramalli vapauttaa kiinteistöihin sidottua pääomaa ja vähentää kiinteistöriskejä. Vastuu kiinteistön peruskorjauksista ja ylläpidosta sekä niiden kustannuksista ja resursoinnista jää vuokranantajalle. Kohteen tyhjäksi jäämisen riski sopimuskauden lopussa kannustaa sekin vuokranantajaa huolehtimaan tilojen laadusta ja toiminnallisuudesta koko käyttöiän ajan. Tilojen käyttäjä – esimerkiksi pelastustoimi – voi keskittyä rauhassa toimintaansa”, kuvailee Hemsön maajohtaja Jarkko Leinonen.

Vuokramalli on molemmille osapuolille yksinkertainen, ja julkiset hankintakilpailut sekä vakiintuneet sopimusmallit tarjoavat sille valmiin sabluunan. Säännölliset julkiset kilpailutukset ovat merkki siitä, että malli koetaan toimivaksi. Kilpailu huolehtii myös siitä, että vuokrahinnoittelu pärjää vertailussa kunnan omaan investointiin.

Hankkeiden lähtökohtana pelastustoimen tilatarpeet

Pelastustoimen tilatarpeet vaihtelevat kunnasta toiseen, mutta perustuvat aina tehokkaan ja turvallisen toiminnan järjestämiseen. Pelastuslaitosten ydintehtävät ovat pysyneet ennallaan, mutta muun muassa kaupunkiympäristön muutokset ja väestönkehitys vaikuttavat tarpeisiin.

”Kaupungistuminen ja korkea rakentaminen edellyttävät raskaampaa kalustoa, jolle tarvitaan toimivat huoltopalvelut. Myös kaupunkialueen kasvu heijastuu asemaverkostoon, sillä hälytystehtäviin on reagoitava lain vaatimissa vasteajoissa. Työturvallisuus korostuu asemilla entistä enemmän: puhtaat, puolipuhtaat ja likaiset tilat on erotettava toisistaan, jotta vähennetään savukaasuille altistumisten riskejä”, Hemsön projektikehitysjohtaja Simo Karjalainen listaa. ”Tämä kaikki vaikuttaa tilatarpeisiin, kuten asemien kokoon ja sijoitteluun sekä tukipalveluiden järjestämiseen.”

Pelastustoimi on yksi Hemsön ydinsektoreista

Hemsö omistaa tällä hetkellä neljä paloasemaa Suomessa: Oulussa Linnanmaalla, Ylöjärvellä, Liedossa ja Kangasalla. Lisäksi rakenteilla on Lauritsalan paloasema Lappeenrannassa ja Raksilan paloasema Oulussa. Kokemus näistä hankkeista on tuonut Hemsölle tietoa ja ymmärrystä pelastustoimen tarpeista ja tilavaatimuksista.

”Olemme päässeet perehtymään palolaitosten erityispiirteisiin. Karttunut kokemus on käytössämme myös tulevissa projekteissa. Pelastustoimi on yksi ydinsektoreistamme Suomessa, ja haluamme jatkossakin kasvaa tällä sektorilla niin olemassa olevien kohteiden hankintojen kuin uudisrakennusten kilpailutustenkin kautta”, linjaa Jarkko Leinonen.

Yhteensä Hemsö omistaa Suomessa 65 kiinteistöä, joiden kokonaisarvo on noin 1,1 miljardia euroa. Yhtiö kasvaa tasaisesti valitsemillaan sektoreilla ja arvioi kasvun edellytykset Suomessa jatkossakin hyviksi.

Kuvateksti: Hemsön omistama Kangasalan paloasema