Täysimittainen konserttisali, lavastamo ja huippuluokan esitystekniikka ovat harvan rakennuttajan arkipäivää – Hemsö on profiloitunut vaativien oppilaitosten osaajaksi

Julkaistu

Yhteiskunnallisiin kiinteistöihin erikoistunut Hemsö on vastannut usean suomalaisen taideoppilaitoksen toteutuksesta.

Tuorein esimerkki on vuoden 2021 lopulla valmistunut Joensuun konservatorio, joka vastikään valittiin vuoden 2021 maakunnalliseksi rakennuskohteeksi. Tätä ennen Hemsö toteutti suomalaisen taideopetuksen kruununjalokivien, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Pohjoisen Rautatiekadun talon perusparannuksen sekä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tilauudistukset syksyllä 2019. 

Hemsö onkin Suomessa profiloitunut erityisesti vaativien taidekorkeakoulukohteiden osaajaksi. Kun tilat tulevat taiteen opetus- ja esityskäyttöön, on kohteen toteuttajan otettava huomioon liuta erityisvaatimuksia, kertoo Hemsön projektikehitysjohtaja Simo Karjalainen 

"Tilojen suunnittelussa on isoja eroja tyypilliseen oppilaitosrakentamiseen verrattuna. Kun tilojen käyttötarkoitus on musiikin opettaminen ja niissä säilytetään flyygelejä ja lyömäsoittimia, pitää tilan akustiikka ja sisäilmaolosuhteet huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Myös eri tilojen välinen äänieristys vaikuttaa ratkaisevasti musiikkitilojen toimivuuteen. Nämä kaikki vaativat erityishuomiota." 

Teknisten yksityiskohtien lisäksi jo tilat itsessään eroavat huomattavasti tyypillisistä oppilaitoskiinteistöistä. Se on huomioitava myös tilojen ylläpidossa, Karjalainen jatkaa. 

"Harvoin esimerkiksi tekniikkaan painottuneesta korkeakoulusta löytyy puvustamoa, lavastamoa tai vaikkapa huipputasoista konserttisalia. Jo pelkästään nämä eroavat tyypillisestä koulurakennuksesta." 

Tilan käyttäjä etusijalla 

Hemsön ja käyttäjän saumaton yhteistyö toistuu Karjalaisen puheessa onnistuneen taideoppilaitosrakentamisen edellytyksenä. Toimiva vuoropuhelu varmistetaan koko prosessin mitalta aina suunnitteluvaiheesta rakentamiseen ja lopulta tilan ylläpitoon asti. Yhteistyö ja keskustelu ovat avainasemassa etenkin siinä, että tilan käyttäjän erityistarpeet huomioidaan parhaalla mahdollisella tavalla.  

"Meille on tärkeää osallistaa käyttäjät mukaan suunnitteluun. Lisäksi haluamme aina varmistaa, että kaikki päätöksenteko on avointa. Tiloja esimerkiksi käydään tarkastelemassa yhdessä käyttäjän kanssa ja mietitään, miten ne palvelevat parhaiten käyttötarkoitusta", Karjalainen kuvailee.  

Tilojen rakentamista ohjaavat viralliset säädökset asettavat lopputulokselle tietyt vähimmäisvaatimukset ja reunaehdot, mutta Hemsölle on tärkeää toteuttaa vähimmäisvaatimuksia parempi lopputulos. Karjalainen antaa auliisti tunnustusta myös suomalaisille tilojen käyttäjille, jotka osaavat kertoa erilaiset vaatimukset ja käyttötarpeet varsin selkeästi ja hyvin. 

Hemsön vankka kokemus vaativien oppilaitosten toteuttamisesta hyödyttää myös silloin, kun käyttäjän toiveet ja tekniset vaatimukset on sovitettava yhteen. 

"Esimerkiksi Joensuun konservatorion suunnittelun yhteydessä kävimme asiakkaan kanssa Sibelius-Akatemiassa tarkastelemassa sisätilojen huoneakustiikkaa ja äänenvaimennusratkaisuja", Karjalainen kertoo. 

Vastuullisuus korostuu korkeakoulurakentamisessa 

Vastuullisuuskysymykset korostuvat etenkin oppilaitosrakentamisessa, sillä käyttäjäryhmänä opiskelijat ovat keskimääräistä valveutuneempia vastuullisuuskysymyksissä. Teemojen huomioiminen onkin keskiössä sekä Hemsön jokapäiväisessä työssä että laajemmassa strategisessa toiminnassa.  

"Vastuullisuus ohjaa vahvasti tekemistä. Esimerkiksi oppilaitosten tilojen energiankulutuksen mittauksessa hyödynnetään ulkopuolista tahoa. Ajantasaista tietoa energiankulutuksesta jaetaan myös tilojen käyttäjälle, jolloin käyttäjä voi tarkastella toimintaansa luotettavan mittaustiedon valossa", Karjalainen sanoo.  

Hän muistuttaa, että vaikka energiakysymykset painottuvat kiinteistöalan vastuullisuusteemoissa, ne eivät kuitenkaan kata kaikkia alan vastuullisuuskysymyksiä. 

"Yksi esimerkki on eri käyttäjäryhmien huomioiminen suunnittelussa. Esimerkiksi eri sukupuolten väliseen tasavertaisuuteen sekä kiusaamisen ennaltaehkäisyyn voidaan vaikuttaa paljon niillä ratkaisuilla, jotka tehdään tilojen suunnittelun ja rakentamisen vaiheissa", Karjalainen sanoo.  

 

Hemsö omistaa Suomessa noin 140 000 neliötä oppilaitoskiinteistöjä, joihin kuuluvat lisäksi muun muassa Åbo Akademin kiinteistö Vaasassa, LUT-yliopiston käyttämän kiinteistö Lappeenrannassa, Paavolan kampus Lahdessa sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun kampus Porissa.  

Kuva: Joensuun konservatorion konserttisali / Wellu Hämäläinen